Karri-koira

Laumassa on uusi jäsen, on ollut jo pari kuukautta. Ei pitänyt tulla neljättä koiraa mutta tuli sittenkin, pieni raitatassuinen aussie. Kaikki yhtymäkohdat nimessä rap-artisteihin täysin tahattomia.

Ensikohtaaminen Lassen kanssa ensimmäisenä iltana.

Reko ja Karri löytää yhteisen sävelen.

Pentu solahti porukkaan vaivattomasti, vanhuksetkin innostuivat leikittämään sitä ja pentu on reipas, avoin ja sosiaalisesti taitava. Katsotaan mitä tulevaisuus tämän kanssa tuo, valinta osui kyseiseen yksilöön koska se osoitti sisarussarjassaan suurinta kiinnostusta lampaisiin jo alle luovutusikäisenä. Ja raitatassut on hirmu söpöt, vaikkei ehkä ihan rotumääritelmän ihanne.

Tutkimuksia

Reko kävi viime viikolla silmätarkastuksessa eikä sieltä löytynyt mitään raportoitavaa. Kirkkaat ja terveet silmät edelleen.

Samalla tilaisuuden tullen käytiin vaa’alla ja se näytti 25,5 kg urheilullisessa kunnossa olevalle koiranpojalle, iso mutta ei läskipossu.

Tammikuun alkupäivinä se myös kärsivällisesti sieti poskien hinkkailua näyteharjoilla geenitestejä varten. Tuloksia odotellaan vielä labrasta.

Sekalaista

Blogi junnaa taas jälkijunassa.

Riva sai toukokuussa taas kesätukan. Sitä ennen kerettiin huhtikuussa käydä Outokummussa näyttelyssä, jossa se oli ROP veteraani.

Alkuvuosi meni tiiviisti töiden ja opiskelujen merkeissä, joten koirien kanssa harrastaminen oli aika minimaalista. Yritetään taas vähän aktivoitua. Ja niinkuin ei kaikessa muussa olisi jo tarpeeksi, emäntä kävi ylituomari 1 -kurssin ja opiskelee nyt paimennuskoetuomariksi Kennelliiton paimennuskokeisiin (muille kuin bc/kelpeille).

Sandran kurssi toukokuussa

Toukokuussa päästiin taas Sandra Zilchin oppiin muutamaksi päiväksi. Olen aiemminkin maininnut että tykkään Sandran tavasta kouluttaa ja hän on taitava lukemaan niin koiria kuin eläimiäkin.

Kerroin että edellisenä syksynä oli aloitettu sisäflankit ja poispäinajoa, suunnat oli (mun mielestä) suht hyvin jo hallussa. Sandra huomasi heti ettei koira oikeasti kuunnellut käskyjä vaan luki suunnat mun kropasta, minkä johdosta se tietysti joutui myös aika paljon katsomaan minuun ja pois eläimistä. Tiesin kyllä että mulla on taipumus huitoa… Aloitettiin sitten suuntien uudelleenopettelu niin että ohjaajalla on kädet selän takana huitomisen ehkäisemiseksi. Kun ne saatiin toimimaan alettiin ottaa vaihdellen sisä- ja ulkoflankkeinä, ohjaajan kädet edelleen tiukasti selän takana. Reko on selvästi nyt kypsynyt ja kestää toistoja ja vähän junnaavaa, tylsää treeniä kuten tässä kun pyöröäaitauksessa hiottiin suuntia ja flankkeja. Se oli rento, keskittynyt ja vastaanottava, täydellisessä mielentilassa oppimiseen.

Ja miten se oppikaan! Kun siirryttiin pyöröstä isompaan aitaukseen odotin että homma hajoaa, mutta sehän toimi hienosti. Poispäinajo lähti toimimaan hyvin, se kuunteli ja teki sisäflankit ja pysähdykset ja, mikä kaikkein hienointa, luki eläimiä tarkkaan ja teki kaikki ne pienet, omatoimiset korjaukset joiden käskyttämiseen ihmisen reaktiokyky ei riitä. Sandran opastuksella luulen lopulta hoksanneeni myös miten kakkospaneelilta tullaan ränniin ja vaikka siinä ei ihan Rekon kanssa onnistuttukaan niin se oli lähellä. Pikkuisen treeniä ja oikea ajoitus, niin eiköhän sekin lähde sujumaan. Lisäksi treenattavaa löytyy kyllä vielä muutakin, varsinkin tilanteissa joissa tulee kiire ennättää karkuun yrittävien eläinten edelle se tahtoo mennä liian suoraan, eikä kunnolliselle flankille.

Käyttäytymiskoe

13.6. käytiin Rekon kanssa suorittamassa BH-koe. Olin alunperin ilmoittautunut viikkoa aikaisempaan kokeeseen Leppävirralle, mutta se peruutettiin kun ei ollut muita ilmoittautuneita. Onnekkaasti saatiin sitten paikka Lievestuoreen kokeeseen, eli ihan tässä kotinurkilla.

Tottisosuudessa tuli pikkuvirheitä, vähän ääntelyä, väljyyttä henkilöryhmässä ja ennakoi perusasentoon nousemisen paikallaolon lopuksi. Jaksoi pitkän seuraamiskaavion kaksi kertaa hienosti eikä vire muutenkaan merkittävästi laskenut suorituksen aikana. Toki tuomarilta tuli kommentit että voisi olla vietikkäämpää jne. mutta itse olen suht tyytyväinen vireeseen.

Kaupunkiosuus suoritettiin sitten Lievestuore-cityssä, jossa olikin yllättävän vilkasta lauantaina. Eipä siitä sen kummempaa sanottavaa, käytiin kävelyllä aiheuttamatta häiriötä ympäristölle ja suoritettiin koe hyväksytysti. Eipä tuollaisen perusjärkevän koiran kanssa tarvitse paljon jännittää 🙂