Nähtiin Mian kanssa Viihdekeskuksen parkkiksella aamusta.

Rivalle paukut seuraamisessa, nyt vain juuri ja juuri havaittava reaktio paukkuihin Sitten juoksusta seisominen pienellä käsiavulla, ok. Jotain pitäisi kuitenkin keksiä siihen liikkeelle lähtöön, Riva singahtaa turhan pajon eteen ja loikkii. Juoksusta maahanmenossa ekaksi väärä asento (istui), uusinnalla ok. Istuminen ok. Lisäksi kokeilin liikkeellelähdön ennakointiin sitä että käsky ja palkka selän takaa kun pysyi hetkumatta.

Bardin kanssa yhden ihmisen henkilöryhmää, liikkeestä istuminen, joka ok, ja maahanmeno, jossa ensin tarjosi istumista, sitten ok. Lisäksi laitoin sen hetkeksi paikallaoloon kun juteltiin Mian kanssa.

Eteenmeno olisi pitänyt ottaa molempien kanssa mutta jäipä tekemättä.

Olin kokonaan uhohtanut että viime torstaina Kiteellä tehtiin Gabin kanssa jäljet ristiin.

Bardille L:n muotoinen jälki, suorat n. 50 metriä. Ajoi tosi siististi, yhden kerran pyörähti meidän puhuessa katsomaan että mitäs asiaa teillä on mutta muuten ajoi tiiviisti ja keskittyneesti, kulmakin ihan just.

Rivalle kolme n. 70 metrin suoraa ja 90 asteen kulmat. Ajoi ok, mutta ei ihan niin intensiivisesti kuin toivoisi, jännä miten herkkä se on jäljellä. Kerran jarrutin liikaa liinasta ja kääntyi pois jäljeltä ja kävi tsekkaamassa että mitä sä nyt oikein haluat. Eka kulma hyvin mutta toisessa oikaisi ehkä metrin, tosin se oli tuulensuunta huomioiden loogista.

Paimennusvuoden kohokohta (tai epätoivon alho) oli taas Kiteen ASCA paimennuskokeet. Tänä vuonna tuomareina Mike Trembley ja Marie Murphy (joka myös kasvattaa aussieita kennelnimellä Diamond Aire). Perjantaina oli lähdöt Rivan kanssa ankoilla ylimmässä luokassa ja naudoilla avoimessa ja Bardin kanssa lampailla alimmassa.

Ankat ei ole ollut mikään bravuuri Rivan kanssa, meillä on ongelmana ollut se että se on niille ihan liian nopea- ja laajaliikkeinen, ankat kun reagoi hyvin pieniin liikkeisiin. Niille sopii parhaiten koira joka liikkuu hyvin rauhallisesti ja harkiten. Ja sitten kun Riva tahtoo liikkua liian nopeasti niin mä pidän sitä hyvin tiukassa kontrollissa eikä se ole aina tahtonut päästä ollenkaan työskentelemään, mikä tietysti turhauttaa koiraa. Tämä meni nyt kuitenkin paremmin kuin aiemmin, Riva oli rauhallisempi, mä uskalsin antaa sen tehdä töitä ja oli fiilis että tästä tulee jotain. Ankoilla oli kuitenkin kova veto kavereiden luokse ja kuljetukset porteista vaati suurta tarkkuutta ja niihin tuhraantui melkoisesti aikaa. Sen sijaan häkitys keskelle meni varsin hienosti, yksi pieni pyörähdys tuli, eli ihan suoraan eivät häkkiin menneet, mutta uudella yrityksellä, kun Riva meni kunnolla ulos ja vastapäivään, marssivat nätisti sisään. Portti kiinni, koira häkin taakse, portti auki ja ankat ulos ja viimeinen pätkä loppuhäkitykseen. Ja samalla hetkellä kun sain häkin portin auki, loppui aika, argh. No ei se niin  pahasti harmittanut kun kuitenkin oli se fiilis että oli löydetty koiran kanssa jutun juoni.

Seuraavaksi oli vuorossa lampaat Bardin kanssa. Lampaat olivat varsin liikkuvaisia ja sopivat hyvin Bardille. Alkuhäkistä se meni ottamaan ne vähän turhan vauhdikkaasti (pitäisi harjoitella tuota…) ja lampaat tulivat vastaavasti vauhdikkaasti ulos, mutta Bardin kanssa tuollainen tilanne on aika huoleton, se ei aja päin eikä pure. Saatiin lampaat haltuun ja kuljetus ekalle portille ja porttien välillä sujui hyvin ja  vaikka itse en mennyt portista Bardi pystyi sen verran painamaan pois tasapainostakin että eläimet meni porteista nätisti. Edistystä viimevuoteen näkyi ennen kaikkea siinä että nyt se meni vastapäiväänkin flankilla ongelmitta, sehän on ollut sille vaikeampi suunta. Eläimet pysyi hyvin hallinnassa myös loppumatkan, Bardi luki aivan oikein vedon ja kaarsi sen verran etuviistoon että lampaat ei päässyt karkuun. ASCA kokeissahan eläimillä on aina veto ja korian kuuluu osoittaa että se pystyy lukemaan eliäimiä ja pitämään ne hallinnassaan vedosta huolimatta. Loppuhäkitys vielä mallikkaasti ja se oli siinä Pisteitä 81/100, hyväksytty tulos ja luokkavoitto ja, kun Bardilla oli yksi hyväksytty tulos jo viime vuodelta, titteli STDs. Tietääkseni se on nyt eka suomalainen nahka jolla on tulos ASCAn paimennuskokeista. Puutteistaan huolimatta Bardilla on kova yritys ja sen ohjaaminen on Rivaan verrattuna helppoa ja nautittavaa.

Perjantain päätti Rivan nautalähtö, josta ei tullut tulosta. Riva vaikutti vähän epävarmalta ja haukkui paljon enkä minä auttanut asiaa sillä etten luottanut siihen ja pidin liian tiukasti kontrollissa. Saatiin naudat kuitenkin ulos aloitushäkistä ja ekan portin läpi, mutta sen jälkeen eläimet totesi että tällä koiralla ei kantti nyt riitä eikä homma oikein edennyt siitä kakkosportille saati sitten Y-kujalle. Karkasivat lopulta alkuun ja käytiin sitten vaan laittamassa ne pois. Sen verran sentään että saatiin siisti lopetus, menin itse pikkuisen apuun että siirrettiin eläimet pois portin edestä, portti auki ja Riva nätillä kaarella eläinten taakse. Nehän siis halusivat mennä häkkiin niin olisivat menneet pelkästään sillä että olisi aukaissut portin mutta näyttää paremmalta ja koira saa loppuun paremman mielen kun voi kuvitella liikuttaneensa eläimiä.

Lauantaina oli sitten kiire päivä, kun kaksi tuomaria arvosteli yhtä aikaa ja meillä oli ohjelmassa ankat ja naudat molemmilla, juostiin radalta toiselle. Ankoilla molemmissa lähdöissä pitkälti sama juttu kuin perjantaina, kovasti yritystä mutta toisessa loppui aika taas juuri ennen loppuhäkitystä ja toisessa saatiin nappihäkitys keskellä mutta kuljetukset porteille tuotti tuskaa, ei hyväksyttyä tulosta kummallakaan radalla. Edelleen kuitenkin uskalsin luottaa koiraan ja se teki parhaansa, sillä vaan on liian vähän kokemusta ankoista. Sehän on siis nähnyt ankkoja tasan yhden kerran enemmän kuin mitä sillä on koelähtöjä niillä, ankkoja ei todellakaan ole treenattu… Naudoilla eka rata oli toisaalta perjantaisen vastakohta ja toisaalta täsmällinen toisinto. Tällä kertaa oli siis hallinta hakusessa, Riva oli paljon itsevarmemman oloinen ja teki sitten vähän mitä itse tykkäsi minusta välittämättä, toisaalta radalla saatiin eläimet ulos ottohäkistä, ekan portin läpi ja sitten loppuhäkitys eli samat elementit kuin perjantaina. Se että Riva ei ollut ihan parhaalla tavalla hallinnassa ei kuitenkaan mitään katastrofeja aiheuttanut, lähinnä siinä oli kyse siitä että se pyrki koko ajan eteen pysäyttämään ja kääntämään nautoja ja radan läpi pääseminen olisi vaatinut että se pysyy poispäinajossa. Päivän toisessa nautalähdössä löydettiin sitten jonkinlainen tasapaino, koira oli paremmin halinnassa mutta itsevarmuus pysyi niin että naudat kunnioitti sitä eikä karanneet. Ykkös- ja kakkosportit ok, valitettavasti ei ihan saatu käännettyä nautoja kakkosportilta Y-kujaan. Tulos nippa nappa hyväksytty 89/125 pistettä ja OTDc titteli

Sunnuntaina oli sitten vielä viimeinen yritys ankoilla ja kokeilu naudoilla ylimmässä luokassa. Ankoilla tehtiin taas kovasti töitä ja tällä kertaa kuljetus ekalle portille menikin suht ok, sen sijaan kakkosportille oli takkuisampaa ja keskihäkityskään ei mennyt ihan nappiin, saatiin vain kolme viidestä sisälle. En kuitenkaan halunnut lähteä säätämään sen kanssa kauhesti kun kaksi kertaa oli jo aika loppunut kesken niin yritettiin nyt päästä rata loppuun. Uurastus palkittiin sitten nippa nappa hyväksytyllä tuloksella 88/125, varsinainen työvoitto tuo eka hyväksytty tulos advanced luokassa. Ja ankkojen hankaluudesta kertoo jotain että sillä tuli myös luokkavoitto.

Naudoilla mulla ei ollut mitään odotuksia, sillä Rivan vähäisellä kokemuksella ja viikonlopun menon perusteella se ei todellakaan ollut valmis advanced luokkaan. Mutta kun tilaisuuksia on vaan kerran vuodessa… Valmistauduin henkisesti ylittämään ohjaajalinjan ja menenmään koiran avuksi jos homma ei suju, mutta loppujen lopuksi siihen ei ollut mitään tarvetta! Suoritus ei ollut täydellinen, siinä oli vielä parannettavaakin, Riva sääti vähän aloituksessa ja käänsi eläimet tarpeettomasti sen sijaan että olisi lähtenyt heti suorassa linjassa kohti ekaa porttia. Sitten kun suunta saatiin selville niin portit selvitettiin kuitenkin hienosti ja kakkosportin jälkeen saatiin käännettyä ne sopivan tiukasti keskelle kohti Y-kujaa. Liekö pitkä viikonloppu painoi tassuissa sen verran ettei Riva ihan ehtinyt ajoissa eteen ja vain yksi (se porukan viimeisenä kulkenut) saatiin kujasta läpi, muut meni vierestä. Loppuhäkityksestä sitten vielä täydet pisteet ja lopputuloksena 96/125, eka hyväksytty tulos advanced luokassa ja luokkavoitto!

Riva on nyt vain kahden hyväksytyn tuloksen päässä ASCAn WTCH eli paimennusvalion arvosta. Kun sen kanssa aikoinaan aloitettiin, minä ekaa paimenkoiraani kouluttaen, niin enpä osannut unelmoidakaan että jonain päivänä voitaisiin olla näin pitkällä. Kantapään kautta on etupäässä opittu, eikä olla täydellisiä mutta koko ajan on kehitytty ja toivottavasti kehitytään edelleen. <3 Riva <3

Oli vähän saamaton olo mutta otettiin kuitenkin hakua.

Rivalle taas vain ilmaisua, maalimiehet etunurkkiin ja ohjeeksi odottaa vähintään 60 haukkua ennen kuin palkkaa koiran. Ekalla maalimiehellä tuli noin 40 haukkua ok, sitten meinasi usko loppua ja yritti kaivaa palkkapurkkia Mialta, jatkoi kuitenkin ilmaisua ja sai lopulta palkkansa. Paulalla ilmaisu olikin sitten paras pitkiin aikoihin, tuli vaan kiihkeämmäksi kun lähestyin eikä pätkinyt, ei myöskään sikaillut vaan keskittyi asiaan. Hieno!

Bardi pääsi ottamaan yhden piston viuhkana/viistokävelynä, taas tuntui että se keskittyi kaikkeen muuhun kuin maalimieheen mutta lähti lähetyksessä määrätietoisesti. Näytti siltä että olisi saanut maalimiehestä hajunkin, ei pelkästään juossut. Ja hännästä kyllä näkee kun maalimies löytyy, se viuhtoo aika raivokkaasti, ilmaisutapa sekin

Perjantaina Rivan kanssa vähän seuraamista paikkaan huomiota kiinnittäen, juoksusta seisomista ja maahanmenoa sekä eteenmeno ja paikallaolo. Ei nyt muistu kovin tarkasti enää mieleen, mutta pysähdykset meni oikein, eteenmeno oli suora ja vauhdikas ja paikallaolo rauhallinen.

Bardikin teki vähän seuraamista, liikkeestä istumisen, noudon vieraalla kapulalla ja paikallaolon. Pikkuisen reagoi ympäröivään häiriöön, mutta ei pahasti. Nyt ei miettinyt vieraalla kapulalla vaan otti sen heti, mutta luovutus olisi jäänyt kauas ilman apua. Istumisessa annoin käsiavun kun ei vähään aikaan ole otettu. Paikallaolossa alussa pientä säätöä, mutta pysyi sitten. Leikki taas kivasti lampaankarvamötköllään.

Lauantaina kokeiltiin Pipan jumppajuttuja, joiden tarkoituksena on kehittää takaosan käyttöä ja yleistä kropanhallintaa. Pienen yrittämisen jälkeen Riva selvitti peruuttamisen kujassa ihan kivasti, Bardi oli vähän tahkeampi. Kumpikin oli melkoisen kankea pyörittää serpentiiniä tötteröiden ympärillä ja toinen suunta selvästi huonompi vielä kummallakin. Sivulletuloharjoitukset tötteröiden ohjaamana oli tosi hyvä harjoitus, ensimmäisillä kerroilla tahtoivat kompuroida keiloihin, mutta muutaman yrityksen jälkeen saatiin siistit suoritukset. Pipa on käsittääkseni kirjoittamassa noista juttua Canikseen, että sieltä voitte lukea tarkemmat selostukset mitä missäkin pitää tehdä. Lisäksi molemmat teki paikallaolot, Riva on nyt hyvässä tilassa siinä, levollinen mutta valpas ja Bardikin parantaa.

En nyt muista minä päivänä, mutta Bardi pääsi myös mukaan verstaskierrokselle. Valitsin mukaan Bardin, koska sille tekee kaikenlaiset uudet kokemukset hyvää, Rivasta tiedän ettei sillä ole mitään ongelmia liikkua vastaavissa olosuhteissa. Kuljettiin siis erilaisissa rappusissa (ritilät, puu, liukkaat, hämärät),  alustoilla jne. Heittelin sille muutamissa kohdissa myös nameja lattialle että se joutui niitä etsiessään pujottelemaan ahtaisiin rakoihin, ryömimään esteiden alta jne.