Olemme ehtineet käydä pennun kanssa parit hakutreenit lisää ja laji näyttäisi sopivan Bardille. Se irtautuu rohkeasti metsään, eikä kaipaa ohjaajan tukea vaan on vapautuneesti vieraiden maalimiesten kanssa. Nenäkin näyttää toimivan.

Viime viikolla tehtiin harjoitus niin että maalimiehet asettuivat molemmin puolin keskilinjaa, vajaaseen kahteenkymmeneen metriin. Minä toin pennun keskilinjalle ja laskin sen metsään kun ensimmäinen maalimies kutsui pentua kerran. Maalimieheltä palkkio ja sitten minä kutsuin pentua keskilinjalta ja läksin kävelemään kohti toisella puolella olevaa maalimiestä. Pennun ollessa suurinpiirtein minun kohdalla tämä kutsui pentua. Samaan aikaan edellinen maalimies siirtyi alueella eteenpäin ja oli valmiina kutsumaan pentua. Pentu siis juoksi metsässä siksakkia keskilinjan molemmin puolin maalimieheltä toiselle. Teki jo ihan hienon risteilykuvion , kun otettiin kuusi maalimiestä. Ääniavut pidettiin mahdollisimman pieninä, se riitti että maalimies kerran kutsui pentua nimeltä että se osasi kohdistaa oikeaan henkilöön.

Eilen sitten jatkettiin. Bardi ei nähnyt kun maalimiehet lähtivät autoilta metsään, mutta kun läksimme kävelemään polkua heidän jättämässään hajutunnelissa, näki selvästi että Bardi otti hajun, häntä viuhtoi ja pentu kiskoi kaikin voimin kohti hakualuetta. Keskilinjalla odotti yksi maalimies, mikä aiheutti pientä härdelliä kun Bardi oli niin riemuissaan löydettyään hajun lähteen. Sain sen kuitenkin kohdistamaan huomionsa metsässä vähän matkan päässä olevaan maalimieheen ja sitten se lähtikin oikein mukavasti. Tällä kertaa maalimies toi sen nameja syötellen keskilinjalle ja sillä aikaa toinen oli siirtynyt metsään valmiiksi. Keskilinjalla kutsuin pentua ja ohjasin sen pysäyttämättä suoraan metsään kohti toista maalimiestä. Bardi lähti hyvin, olin varautunut kävelemään itse sen kanssa kohti maalimiestä, mutta se ei ollut tarpeen, sen uteliaisuus on selvästi herännyt ja metsään kannattaa juosta. Neljä toistoa, maalimiehet n. 15 m päässä, ei piilossa mutta ei ihan näkyvilläkään, eikä enää ääniapuja. Viimeisellä pistolla Bardi ei selvästikään nähnyt lähtiessään maalimiestä, mutta ajauduttuaan sopivasti tuulen alle otti hajun hyvin.

Bardi pääsi ensimmäisiin hakuharjoituksiinsa eilen. Jaoin neljälle maalimiehelle namipussit ja he asettuivat reilun kymmenen metrin päähän toisistaan neliön muotoon. Kävelin pentu hihnassa paikalle ja se bongasi ensimmäisen heti, häntä alkoi viuhtoa ja koko koira kiemurteli. Tyhmästi meinasin kuitenkin lähteä ensin toista maalimiestä, jota pentu ei vielä ollut bongannut, kohti ja vielä rytikön läpi. Onneksi älysin suosiolla kääntyä ja laskea sen ensin bongatun luokse. Sinne pentu ryntäsi epäröimättä ja sai kehut ja nameja. Maalimiehen syötellessä kävelin luokse ja kehuin ja silitin pentua itsekin, ei noteerannut mitenkään vaan keskittyi täysin maalimieheen. Namien loputtua läksin kävelemään hitaasti seuraavaa kohti ja kutsuin Bardia. Se syöksähti mun perään, bongasi seuraavan maalimiehen ja juoksi tämän luokse edeltä. Namit ja kehut kuten ensimmäiselläkin maalimiehellä ja koko homma toistettiin vielä kahdelle viimeiselle.

Se käyttäytyi maalimiehiä kohtaan yhtä avoimesti ja rohkeasti kuin on koko ajan käyttäytynyt ihmisiä kohtaan, eli eväät hakukoiraksi näyttäisi olevan aika hyvät. Tästä se alkaa.