Jäljen numero taitaa olla 13, onnenluku siis. Tällä kertaa tein jäljen askelilla, varvas kantaan melkein kiinni ja edelleen hyvin tampaten, namia jalanjälkeen aina kaksi, paitsi alkuun vähän useampi, pari kasaa myös matkan varrelle ja viimeiseen jalanjälkeen pieni kasa. Tyyni keli ja jälki kaartui loppupäästään vasemmalle n. 90 astetta.

Sinänsä jälki meni nätisti, mutta Bardi ei kyllä malttanut noista kasoista napata kuin päällimmäisen ja sitten pyrki jo eteenpäin. Parin ensimmäisen metrin jälkeen noukki kyllä askelilta yksittäiset nappulat aika tarkkaan ja eteni rauhallisesti. Annoin liina jo sen verran kuin tuossa pikkuliinassa on pituutta, ~3 m, ja se olenko minä heti perässä vai pari metriä takana ei Bardin työskentelyyn näytä vaikuttavan.

Jäi eilen se jälki tekemättä kun oli Rivan hakutreenit ja tänä aamuna uni maittoi sen verran hyvin etten jaksanut nousta tarpeeksi aikaisin tehdäkseni Bardille aamujäljen. Eikä vielä illallakaan jälkeä…

Äiskällä käydessäni sain sentään aikaiseksi namiruudun, oikein nurmipohjalle. Juuri kun olin viemässä Bardia ruutuun kulki ohi?kaksi koiranulkoiluttajaa ja polkupyöräilijä, niitä piti pari kertaa vilkaista?mutta kyllä ruutu aika kivasti veti pentua puoleensa häiriöstä huolimatta. Ja kun oli hetken saanut “imeytyä” ruutuun niin ohi kurvaava autokaan ei saanut päätä nousemaan nurmen seasta.

Jatketaan nyt Bardin kanssa samoilla linjoilla, koska suunta kuitenkin näyttää olevan ihan oikea eli koira alkaa rauhoittua jäljelle. Mennään varmaan vielä ainakin muutama jälki niin että nameja on tosi tiheästi, mutta sitten voisi pikku hiljaa vähän harventaa ja samalla pitenisi vähän jälkien pituudetkin. Alkuun voisi tähdätä vaikka sellaiseen tiheyteen että yhden jalkaterän mitalla olisi pari nappulaa. Luulen että teen kuitenkin jäljet vielä raahamalla enkä siirry viellä askeliin.

Bardilla oli nyt “vapaapäivä” eli jätin yhden ilta- ja yhden aamujäljen välistä ja Bardi sai ruokansa kupista. Nyt sitten taas jatketaan niin että kaikki ruoka tulee jäljeltä ja yritetään saada tälläkin viikolla tehtyä?8-10 jälkeä.

Jälki 7
Perjantai-iltana kokeilin rauhoittaa jäljelle lähtöä.?Otin muutaman nappulan taskuun ja pari askelta ennen jäljen alkua ohjasin Bardin namilla istumaan. Sitten siirryttiin askel lähemmäksi jäljen alkua ja taas istumaan ja siitä ohjasin kädellä jäljen alkuun. Toimi hämmästyttävän hyvin, lähtö oli rauhallisempi ja edettiin kivasti liina kevyellä tuntumalla ilman mitään turhaa rimpuilua.

Jälki 8
Lauantai aamuna samalla tavalla, taas namilla hallintaan. Sitten Karma luikahti pihalle ja aiheutti hieman hämminkiä, sain sen kuitenkin komennettua autoon odottamaan ennenkuin se ehti sotkea jäljen. Sählingistä huolimatta Bardin uusi lähtöyritys meni nappiin ja jälki ok.

Jälki 9
Lauantai-illan jälki oli ihan uudessa paikassa, täysin eri suunnalla kuin aiemmat. Tuuli takaa tai vähän takaviistosta. Nyt olin organisoitunut sen verran hyvin että jäljelle lähdettäessä laitoin Bardille valjaiden lisäksi pannan ja käveltiin jäljen alkuun niin että liina oli kiinni pannassa ja siirsin liina valjaisiin kun olin laittanut Bardin istumaan parin askeleen päähän jäljestä. Ja rauhoittuminen istumaan kuten kahdella edellisellä kerralla ennen lähetystä. Tähän mennessä paras jälki, lähti rauhallisesti ja eteni samaan tahtiin koko jäljen. Annoin liinaa noin metrin ja pidin siinä sopivan kevyen tuntuman.

Jälki 10
Sunnuntai-aamun jäljellä mokailin itse, unohdin ensin siirtää liinan pannasta valjaisiin ja Bardi lähti etenemään poikittain. Otin lähetyksen uusiksi, muistin siirtää sen liinan valjaisiin ja sitten meni ihan ok. Ensimmäinen metri oli vähän haparoivaa, sitten tasaantui. Mutta sitten välissä oli yksi kohta jota Bardi ikäänkuin väisti, ei ottanut siitä yhtään namia, eikä edennyt ennenkuin tulin sen rinnalle ja osoitin jäljen uudelleen, sitten taas ihan nätisti. Annoin nyt jo reilun pari metriä sille liinaa, kohta pitää jo alkaa etsiä oikeaa jälkiliinaa.

Eilen illalla taas reilun kymmenen metrin jälki ja siellä Bardin iltaruoka, ei juurikaan tuulta mutta se vähä mitä oli niin takaapäin. Enemmän sähläystä kuin aamulla, olisko ollut kovempi nälkä. Jos nyt jotain positiivista haluaa tästä sanoa niin lähistöllä ajossa ollut ajokoira ei juurikaan tuntunut häiritsevän, kerran Bardi nosti päätänsä jäljeltä ja kuunteli hetken kun ajo tuli ihan lähelle (siis mä jälkeä tehdessäni näin sen ajokoiran ja siinä ihan lähistöllä se pyöri koko ajan). Jatkoi sitten kuitenkin jäljestämistä kuten ennen katkoakin.

Aamulla sitten vajaa kymmenen metriä ja tyyntä, yöllä oli ollut hallaa ja paikoitellen heinikko kuurassa mutta jäljentekopaikka oli sen verran puiden katveessa että oli sula. Kohtuullisesti, ei niin hyvin kuin eilen aamulla mutta paremmin kuin eilen illalla.

Katja ehdotti että antaisin Bardin jäljestää vapaana. Täytynee kokeilla, mutta arvelen että tulos on se että se ensin juoksee jäljen poimien ehkä joka kymmenennen tai harvemmankin nappulan ja sitten tulee jäljen takaperin ottaen taas muutaman jne. jälkeä edestakaisin. Ruutuakin voisi tietysti tehdä mutta tuon adhd:n kanssa ei tekisi mieli vahvistaa yhtään missään vaiheessa tippaakaan mitään pyörimistä ja hyörimistä. Kuitenkin Bardilla on minusta jo nähtävissä käsitys että kannattaa etsiä sieltä missä on rikottu maa, jos nenä harhautuu uralta sivuun se palaa välittömästi takaisin ja merkkaa selvästi jäljen lopun (eli kun minä olen ottanut harppauksen ja uraan tulee katko).

Tällä tahdilla tälle viikolle mahtuu kuitenkin vielä viisi jälkeä, tehdään sen jälkeen tilannearvio ja katsotaan miten jatketaan.