Bardi teki ensimmäiset haun ilmaisuharjoituksensa tänään, viiden vuoden ja kahden päivän herkässä iässä Pitkään olin sitä mieltä että en opeta Bardille ollenkaan ilmaisua kun haku on sille ensisijaisesti terapialaji, mutta tässä sitä ollaan. Ja vielä rullailmaisua opettamassa.

Harjoitus sinänsä meni oikein hyvin, otettiin Koirakorven kentällä ja Anna maalimiehenä. Ensiyrittämällä tietysti piti säätää ja mielistellä kovasti maalimiestä, mutta kerta kerralta se väheni ja vaikka Bardi ei vielä omatoimisesti hoksannutkaan rullaa ottaa niin käskystä se aina ennemmin tai myöhemmin sieltä löytyi suuhun. Ja toi rullan hienosti, matkan kasvaessa kerta kerralta se yhden kerran meinasi kääntyä rullan kanssa takaisin maalimiehelle, mutta silloinkin pienellä kutsumisella sain sen luokseni. Ja lähti joka kerta innolla takaisin maalimiehelle syömään namit, en vielä laittanut minkäänlaista näyttöliinaa, kunhan juoksi loppuun asti.

Jatkoa varten muistettavia asioita: maalimiehen pitää olla ihan passiivinen koiran etsiessä rullaa vaikka se kestäisikin, ei heilutella rullaa tai muuten höpötetä koiralle, muuten menee säätämiseksi. Palkitsemisvaiheessa sitten saa kehua. Ei näyttänyt erityisesti kaipaavan mitään lisäapuja lähteäkseen näytölle, katsotaan miten käy sitten kun maalimies on kauempana metsässä (ei näkyvissä), piilossa jne.

Lisäksi jo ennen ilmaisuharjoituksia oli otettu pikkuisen tottista niin että Lettu teki samaan aikaan. Odotetusti se aiheutti pientä häiriötä, mutta ei mitään totaalista pakan hajoamista. Seuraamista tuli suht pitkät pätkät temponvaihtelujen kanssa, ihan ok. Pieni sivulla odotteluhetki Anna tehdessä noutoja, pysyi  ilman lisäkäskyjä mutta pientä piippausta. Noudot Annan kapulalla, ekassa tasamaanoudossa pudotti ja meinasi jättää kapulan matkalle, mutta luulen että se johtui enemmän Lettu-häiriöstä kuin vieraasta kapulasta. Hypyssä ja A-esteellä varmistelin paluusuoritusta ja autoin pikkuisen, muuten ok. Loppuun eteenmeno.

Rivan kanssa yritettiin ottaa vähän rauhallisemmin.

Palauteltiin mieliin sitä Pipan peruutusheijailua, pitäisi oikeasti nyt panostaa siihen kunnolla. Luulen että sen kautta pääsisi sitten taas kiinni siihen seuraamisen edistämiseen.

Sitten tarkkuusruutu Anna esineellä (kuulakärkikynän muovinen korkki). Nyt oli hyvä, ekalla lähetyksellä jouduin kutsumaan takaisin kun sinkosi taas ruudun yli, mutta sen jälkeen nenä meni maahan ja esine löytyi hyvin. Vielä toinen toisto, joka sekin mallikkaasti.

Sitten otettiin pitkästä aikaa asennonvaihtoja muualla kuin kotona. Vähän ylivirettä, ekalla seiso-käskyllä istumaan ja toistoilla kun eka käsky oli istu, niin seisomaan. Teki kuitenkin ihan mallikkaat vaihdot siinä välissä. Tekniikka ei ole toko-silmin katsottuna ihan täydellinen, ongelmana lähinnä istumasta ja seisomasta maahanmenot, joissa menee etutassut eteenpäin. Muissa vaihdoissa (maa-istu, maa-seiso, seiso-istu, istu-seiso) etutassut pysyy paikallaan.

Lopuksi vielä eteenmeno, jossa hidasti vauhdin laukasta raviin suurinpiirtein sillä etäisyydellä missä olisi tullut maahankäsky. Jatkoi kuitenkin etenemistä loppuun asti epäröimättä tai vilkuilematta taakseen.

Lauantaina otin Maaningalla kokeen jälkeen pikkuisen tottista, seuraamista, noudot ja esteet sekä eteenmenon. Ei ongelmia, seuraaminenkin tällä kertaa kelvollista.

Sunnuntaina pitkästä aikaa pienesine-etsintää. Ekalla yrityksellä sinkaisi ruudun yli, pienellä muistutuksella sitten alkoi pysyä ruudussa ja esine löytyi. Luovutus ok, mutta voisi olla rauhallisempi, pyörittelee esinettä suussa ja pelottaa että joskus se vielä nielaiseen jonkun niistä.

Eli Bardin kanssa toista kertaa jälkikokeessa, paikkana Maaninka. Tuomarina oli sekä maastossa että tottiksessa Markku Korhonen, tarkka tuomari jolta ei irtopisteitä herunut mutta jonka ote oli sellainen leppoisan savolainen.

Ensin maastoon, meille alokasluokan koirista viimeinen lähtönumero. Janalla pieniä käynnistymisvaikeuksia, mutta kun päästiin Bardin kanssa samalle aaltopituudelle niin jälki nousi ihan ihan ok. 33 pistettä janalta. Alkuhuumassa koira meni kahdesta kepistä yli, mä bongasin yhden ja luulen että kakkoskeppi jäi sitten multakin maastoon. Kolme seuraavaa keppiä malttoi Bardikin jo ilmaista ja kehuttaessa nosti ne mulle käteen , kuutoskepistä meni yli mutta mä bongasin sen ja jäin odottamaan että Bardi tuli takaisin ja nosti senkin. Aikaa olisi vielä ollut mutta en jäänyt säätämään vaan mentiin palauttamaan löydetyt kepit.

Seuraavaksi esineruutuun, jossa siinäkin pieniä käynnistymisvaikeuksia, mutta kun Bardi alkoi hommiin niin alueen etuosasta nousi sukka pikavauhtia, 27 pistettä.

Tottis levähti sitten aika totaalisesti Bardi otti heti alkuun jostain painetta ja se heijastui sitten läpi suorituksen. Jos nyt jotain hyvää siitä yrittää etsiä niin se pysyi paineista huolimatta kentällä ja yritti tehdä, rahkeet vaan ei riittänyt sellaisiin suorituksiin että pisteitä olisi saatu… Itselle jäi tosi paha mieli siitä että vein koiran tilanteeseen johon se ei ollut valmis enkä sitten siinä koetilanteessa osannut sitä juurikaan auttaa. Jos olisi hoksottimet pelannut niin olisi antanut piut paut koesäännölle ja kehunut ja muuten yrittänyt vapauttaa koiraa liikkeiden välillä ihan reilusti, “hillityn kehumisen” sijaan.

Kokoeen jälkeen käytiin sitten vielä kentällä hömpöttämässä ja ottamassa noudot ja esteet, ettei jäänyt pelkästään ikävää muistikuvaa. Eläinkokeet on nyt kuitenkin tehty, tänä syksynä ei enää kokeisiin pyritä vaan treenaillaan talven yli ja katsotaan sitten ensi kesänä uudestaan.

…ainakaan kun ohjaaja tekee parhaansa sabotoidakseen koiransa työskentelyn, tuumaa Riva.

Pistotin siis ihan miten sattui ja koirahan juoksi kiltisti. Toisesta maalimiehestä (vasemmalla) koira oli varmaan hajulla jo useamman piston ajan ja minä lähetin sitä oikealle puolelle ja ihmettelin kun ei se tahtonut upota sinne. Siinä jos olisin tajunnut ja antanut koiran ottaa sen maalimiehen kauempaa, niin olisi jäänyt monta turhaa pistoa juoksuttamatta ja aikaakin olisi jäänyt viimeiselle enemmän. Loppupäästä sitten kieli roikkui jo sen verran pitkällä ettei nenä toiminut parhalla tavalla ja maapiilosta mentiin yli. Mutta ilmaisut, varsinkin toinen, oli hyvät. Ekasta 9 ja toisesta 10 pistettä. Henkilöetsinnästä yhteensä 117.

Mentiin kuitenkin tottikseen ja esineruutuun. Vaikka palautumisaikaa ei jäänyt kovin paljon niin hyvin riitti intoa vielä tottiksessakin. Itseasiassa vähän turhankin paljon, seuraamisessa edisti ihan törkeästi. Siitä vain tyydyttävä. Lisäksi maahanmenossa jäi istumaan eli se meni puutteelliseksi ja tasamaanoudossa varasti sumeilematta eli siitäkin puutteellinen. Kaikesta muusta sitten tulikin erinomaista ja pisteet 80. Eikä reagoinut paukkuihin seuraamisessa

Esineruutu sitten meni vähän humputellessa, yksi esine nousi. Jäin itsekin vähän tyhmästi lähettelemään rinteessä olleen ruudun yläreunaan, tuuli tuli alarinteestä eli periaatteessa tuulen alla olisi pitänyt saada hajua mutta käytännössä tiheähkössä aluskasvillisuudessa ei tainnut paljon liikkua, pisteitä 14.

Vaikkei tulosta tullutkaan niin palkintokassi saatiin kuitenkin ja puruluiden ja herkkutikkujen lisäksi sieltä löytyi jotain Rivan mielestä vielä ihanampaa. Oma lehmä.